Kerron teille kaikille salaisuuden. Vielä seitsemän kuukautta sitten olin neitsyt. KYLLÄ, ihka oikea neitsyt. Ei ollut tämän naaraan immenkalvoa paukuteltu, eikä haureuden temppelissäni ollut käynyt yhtään mitään tai ketään, vibraattorejani lukuun ottamatta (Javier on edelleenkin elämäni suuri rakkaus.) Siksi libidoni kai onkin jatkuvasti näin ylivirittyneessä tilassa, koska vietin reilut 21 vuotta elämästäni jalat tiukasti ristissä. Olisi varmaan vain pitänyt antaa mennä aivan suosiolla heti, kun panetuksen demoni otti ensimmäisen kerran minusta vallan.
Viime viikolla seksisaldoni oli päivien osalta 4/7. En siis voi valittaa, vaikka vagina hieman jo huutaakin hallelujaa. Keskiviikko oli kyllä absurdiudessaan jopa minunkin sekopäiseen elämääni hyllä ehkä hivenen liikaa, jos ja kun päädyin johdattamaan buduaariini naisen, jonka parisuhteen olin jalluisessa kiimassani onnistunut rikkomaan pari viikkoa aiemmin, harrastamalla jurrilempeä hänen epämääräisen poikaystävänsä kanssa. Ja koska naisethan tunnetusti vihaavat toisiaan niin suunnattomasti, päädyimme me, kaksi poikkeuksellisen älykästä yksilöä, ruotimaan tapahtunutta muutaman (kymmenen) tuopin äärelle. Yksi asia johtikin sitten melkoisella vauhdilla toiseen, ja tulipa sitten vihdoin maistettua sitä tuheroakin.
Kun typykän römpsä sitten aamuyön pimeinä tunteina hivuttautui kohti kasvojani, kohtasi tätä paikallisen kalastajasuvun kruununjalokiveä tutuhko aromi. Olen aina ajatellut, että tämä "PILLU HAISEE KALALTA"-hokema on vain osa kaksilahkeisten paskaa internethuumoriprovoilua (vert. näihin huonoihin huumoripläjäyksiin, että naisen paikka on pelkästään keittiössä), mutta totesin, että asialla tosiaan ON jonkinlaista totuuspohjaa. Liekö sitten silakkamaiseen lemahdukseen syynä se, että tyttö ei ollut tosiaankaan mikään petite tapaus, ja taustalla oli vielä kuuden tunnin juomisen humalahiki, mutta kyllä siinä tilanteessa naama vääntyi kauhistuneeseen irvistykseen ja sieraimet löivät itsensä takalukkoon.
En minä haise kalalta. Ainakaan tietääkseni. Ei sillä, että hörpötintäni niin aktiivisesti haistelisin (tai maistelisin), mutta kyllä kai sen lemahduksen erottaisi ainakin siinä vaiheessa, kun kiskoo kolmen promillen humalassa epätoivoisesti persvakoon jumahtaneita stringejä pois jalastaan pää haarojen tasolla hervottomana roikkuen. Toki olen joskus omia kiimaliimojani maistellut, mutta kukapa sitä ei olisi joskus harrastanut. Tai ehkä olen vain poikkeuksellisen utelias yksilö. Palatakseni nyt kuitenkin tuohon keskiviikkoiseen seikkailuuni merenelävien maailmassa, niin en minä valita. Olen aina tahtonut olla naisen kanssa, ja nyt kun vihdoin tein sen, tajusin, kuinka suunnattomasti sitä vanhaa kunnon lihapatukkaa rakastan. Ei se dildo, doubleheader, sormet tai kieli penistä korvaa. Kyrpä on aina kyrpä, ja tuntuu niin julmetun hyvältä, ettei ihmekään että panetus on kohdallani maksimaalista käytännössä 24/7.
Kyllähän minä sitä kyrpääkin viime viikolla sain, melkein tarpeeksi asti. Perjantaina nappasin matkaani kolme vuotta nuoremman rastakaverin, joka osoittautui vällyjen välissä varsinaiseksi jumalan (tai saatanan) lahjaksi naisille. Sain varmaan kahdeksan orgasmia ja tyhjensimme öisen, aamuisen ja iltapäiväisen sessiomme tuoksinassa kortsuvarantoni sen verran vähäisiksi, että jouduin kärkkymään jo ennen kahtatoista krapulaisena läheisen räkispuiston nakkikopin ikkunan takana, saadakseni lisää kumiukkoja lemmenleikkeihimme. Nestepitoinen sinkkuelämä on useimmiten melkoista arpapeliä, ainakin mitä munajahtiin tulee. Useimmiten käsipuoleen tarttuu joku semipaska/surkea pano, jota ei todellakaan huvita katsella enää aamun kelmeinä tunteina. Ja sitten taas... Perjantaina mieleni teki huutaa BINGO, joka kerta kun tyyppi onnistui yllättämään taidokkuudellaan.
Lauantai. Liikaa olutta, jatkot, pitsaa, hihittelyä ja läpinäkyvää heruttelua. Lopputuloksena päädyin petiin ystäväni kämppiksen kanssa, joka on kyllä ihan söpö, mutta siihen se jääkin. Bonusyllärinä tyypin tuulihousujen (... älkää edes kysykö) kätköistä löytyi kyllä varsin jäätävän kokoinen mötykkä, ja plussana tai miinuksena mainittakoon, että tyyppi olisi jaksanut jatkaa humalatilansa ansiosta tuntitolkulla. Mikä siinä on, että jossain siinä panetuksen ja lerpahtaneen munan välimaastossa miehillä koittaa tämä ikijyystämisen maaginen hetki. Virtaa riittää, mutta spermaa ei heru. Ei siinä auta, kuin viheltää jossain vaiheessa peli poikki, vaikka sitten olisikin kaltaiseni ikikiimainen heitukka. Siitä kaverista kyllä huomasi, että aiemmat seksikokemukset rajoittuivat lähes yksinomaan barely legal-tasolle, kun suutelun seurauksena puoli naamaa oli kuolan peitossa ja tyyppi luuli, että liskomaisesti vipeltävässä kielessä on jotain, joka saa naiset villeiksi himosta.
Ja sitten koitti sunnuntai. Keskiviikkoinen saksisiskoni houkutteli minua oluelle, lupautuen tarjoamaan pari. Minähän en ilmaisesta kaljasta kieltäydy koskaan, joten juomiseksihan se sitten meni. Mallashuuruisten seikkailujeni seurauksena päädyin jameille kantabaariini, jossa törmäsin myös muutaman viikon takaiseen panoon, jonka alunperin bongasin tuhannen tuubassa samaisen baarin narikasta (jep, narikasta. Vaihdoimme tuolloin pari sanaa ja lähdimme naimaan. Olen niin vaikea.) Seksihommiksihan sekin sitten meni. Pitäisi kyllä pysytellä siitä hyypiöstä kaukana, vaikka tyyppi kohtalaisen hyvä pano onkin. Erehdyin ensikohtaamisemme jälkimainingeissa antamaan hänelle oikean puhelinnumeroni, ja tyyppi jaksoikin sitten pommittaa minua pari viikkoa kymmenen puhelun päivätahdilla. Mikähän siinä on, että saan kaikki pahimmat hyypiöt aina perääni? Tokihan minä tiedän, että hyvä seksi ja loistopillu sekoittaa pojan kuin pojan pään, mutta rajansa kaikella. Ei sitä pelkän pinden kanssa pistetä pystyyn sitä punaista tupaa ja perunamaata. Turha siellä vällyjenkään välissä on hokea, että olen paras pano IKINÄKOSKAAN AAAH, koska tiedän, että sitä samaa mantraa hoetaan jokaiselle naiselle, joka haaransa sattuu avaamaan.
Minä kyllä olen hyvä pano, tiedän sen. Taipuisa, tiukka, kokeilunhaluinen, aktiivinen, fyysisesti hyväkuntoinen. Tykkään kun minua pannaan hellästi tai rajusti, jyystetään perseeseen tai saan upottaa peniksen nieluuni. Tykkään oikeastaan kaikesta. Miesten perseitä en kyllä lähtisi nuolemaan. Jos pitäisi valita kuvottavin asia maailmassa, olisi se heittämällä kyllä miehinen, karvainen persereikä. Hyi saatana.
Olen suhteellisen varma, että tulen kuolemaan jotakuinkin näin. Tai noin. Tyylikästä jatkumoa tyylikkäälle elämälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti